Sarakylä
Meillä on täällä huolenaihe. Kotikylämme, Sarakylän tulevaisuus. Mikä on tämä Sarakylä? Kylä Pohjois-pohjanmaanlla, Koillismaalla, Pudasjärven pohjoisin kylä, Lapin rajaa vasten. Naapureinaan Ranua, Posio ja Taivalkoski. Laajan kylän läpi virtaa Livojoki, joka edelleen yhtyy Iijokeen Pudasjärven keskustan liepeillä. Sarakylään ja sen historiaan löytyy kohtalaisesti tietoa ihan hakusanalla -Sarakylä, joten en tähän toviin siitä enempää.
Sarakylä suorastaan porskutti ja kukoisti karkeasti 100-150 vuotta. Kouluja oli useita, samoin kauppoja. Väkiluku reilua 2000 asukasta.
Tuossa 2016 on havahduttu unesta siihen tosiasiaan, että kylä meinaa päästä hiljenemään ja kuolemaan. asukkaita enää noin 400. Kyläkauppa lopetti muutama vuosi sitten. Samoin pankki. Jäljellä on Rytingin Tarmo-lähikauppa. Ala-aste vielä sitkuttelee, mutta sen lakkauttaminen, jos niin käy, taitaa olla viimeinen niitti..
Meillä on täällä hyväkuntonen tilava koulurakennus jopa 100 oppilaalle. Oppilaita on enää alle 30. Eli lapsiperheitä ei enää montaa ole.
Miten se näin on päässy käymään? Erittäin mukava sopiva pikkukylä kauniin luonnon ympäröimänä. Itäpuolella komeat vaaramaisemat. Lännessä soiden pilkkomat kankaat ja harjanteet. Livojoki sivuvesistöineen. Lähimmät keskukset, Pudasjärven keskusta, Posio ja Ranua noin 60 kilometrin päässä. Seuraavat isommat, Oulu, Rovaniemi ja Kuusamo vajaan parintunnin ajomatkan päässä. Kyläläiset tunnetaan ja molemminpuolin luotetaan. Yhteishenki on hyvä ja lämmin. Toimivia seuroja ja yhdistyksiä on vielä useita. Sarakylänalueen kyläseura, useita metsästysseuroja, Rauhanyhdistys, Maa-ja kotitalousnaiset, Nuorisoseura, Kalastuskuntia ja osuuskuntia ynnä muita. Suurin vuosittainen tapahtuma lienee vattumarkkinat loppukesästä. Kyläseura pyrkii edelleen aktiivisesti järjestämään toimintaa ja tapahtumia yhdessä muiden tahojen kanssa. Retkiä, Nuotioiltoja, uudenvuoden vastaanottajaiset, sarakylän hiihto-cup, ja monenlaista muuta. Nyt muutaman kesän kesäkahvila vanhalla kaupalla pankin tiloissa. Mukava kohtaamispaikka kyläläisille. Syötteen puolella naapurikylämme Metsälä on monessa mukana tekemässä yhteistyötä. Ovat osana kylämme toimintaa.
Kylällemme on muuttanut kolmen viimevuoden aikana muutama eläkeläis pariskunta eteläsuomesta mm, Vantaalta, Imatralta, Kuopiosta ja Forssasta rikastuttamaan kylän elämää. He ovat innolla lähteneet mukaan toimintoihin. Hyvät harrastusmahdollisuudet ovat yllättäneet heidät, samoin kuin seuralliset ihmiset ja hyvät, mainiot marjamaat. Lisäksi on muutama työikäinen jotka käyvät kylän ulkopuolella töissä. Tällaisia rohkeita nyt kaivataan.
Suurin syy muuttotappiolle lienee työpaikat, eli niiden puute. Ennen oli taloissa tilat ja metsätyöt työllisti. Oli helpompi jäähä kotikylälle jatkamaan tai perustamaan omaa tilaa. Metsureille riitti töitä ennen koneiden lopullista yleistymistä.
muutamia yrityksiä kylällä edelleen toimii ja työllistää muutamia kymmeniä. Osa kulkee kauempana töissä.
Nyt nuoriso, jonka täytyy lähteä muualle opiskelemaan, jäävät tahoilleen työllistymään. Paluumuuttajia ja uusia tulijoita ei enää juuri ole, joten ei lapsiperheitä koulun säilymiseksi, ei asukkaita palveluita tarvitsemaan, ei kylän elämää ylläpitämään ja kehittämään. Tämmöinen on ollut lukemattomien kylien kohtalo suomessa. Onko asialle jotain tehtävissä?
Mielestäni on! Syvälle juurtunu halu ja ymmärrys säilyttää maaseutu ja pikkukylät asuttuina ja elinvoimaisina, terveinä ja turvallisina kasvu-ja elinympäristöinä kaikenikäisille, jossa tottakai tärkeimmässä osassa nuoriso, eli tulevaiuus.
Maaseutu antaa monia vahvuuksia ja eväitä elämään jollaisia vastaavia ei muualta helposti saa. Ikään kuin pohja koko tulevaisuudelle, jolle on hyvä koota myöhemmät opit maailmalta.
On tottakai selevä, että työn löytyminen sivukyliltä on haasteellista, etenki näin pieneksi päässeen kylän, mutta ei mahdottomuus. Alkuun tarvitaan rohkeutta, rohkeutta yrittäjyyteen, joka luo mahdollisuuksia työllistyä ja jopa työllistää. Uskon täälläkin, kuten monet muut, että esimerkiksi kaupalla eläisi vielä ja sille olisi tarvetta. Kesät ois hyvää aikaa valtavan mökkiläismäärän vuoksi. Tärkeää olisi myös, että kyläläiset ja lähikylät käyttäisivät omaa kauppaa, jos sellainen olisi.
Sitten on maatalous ja metsään liittyvät mahdollisuudet. Matkailu. Syöte vetää jo valmiiksi matkailijoita lähelle, samoin Ranua. Osaavalle tekijälle sekatyöpalvelu. Päätteellä tehtävät työt, kun on hiljattain valmistunut valokuituverkosto kylällemme. Pienimuotoiselle hoivapalvelullekin olisi kysyntää.
Kun rohkeita paluumuuttajia ja uusia asukkaita tulisi, kasvaisi myös palveluiden tarve, joka mahdollistaisi niiden järjestämisen, jotka edelleen taas työllistäisivät useita. Alkuun päästyään monet seikat siis kasvattavat toisiaan.
Täällä nyt kuumeisesti mietitään kukin tahoillaan ja kyläseuran kesken, kuinka saataisiin kylä säilymään ja elpymään. Rohkeita uusia asukkaita. Työpaikkoja. Palveluita. Tapahtumia ja virikkeitä.
Kirjoitin tällaisen tekstin, joka on tarkoitus lukea ''dokumenttiin'', jollaista olen pikkuhiljaa tekemässä kylämme puolesta, Toivon tavottavani niitä ihmisiä, jotka kenties suunnittelevat maaseudulle muuttoa. Ihmisiä, joilla ei valmista paikkaa ole, johon olisi juurtunut, jotka etsivät uutta rauhallista ympäristöä ja kyläyhteisöä, johon kuulua. Täältä se löytyy, tule tutustumaan! olet tervetullut!
Dokumentissä tämän viestin lisäksi tulen esittelemään kylän vahvuuksia, harrastusmahdollisuuksia, kenties toimivia seuroja, kylää ympäröivää kaunista luontoa sekä joitain tapahtumia. Ajatuksena on myös koota tietoon mahdollisesti myytäviä kiinteistöjä kylän alueelta. Toivottavasti tämä tuottaa tulosta ja positiivisia tuntemuksia sivukylien ja maaseudun puolesta,
Sarakylän puolesta- Janne Kummala -j.kummala
